Olen käynyt
työnantajan kustantamaa lyhtypsykoterapiaa, jotta saisin apua
ahdistukselleni. En ala avaamaan tätä yhtään enempää, mutta
tällä hetkellä saan lääkitystä tähän. Taustalle liittyy
kuitenkin hyvin traumaattisia kokemuksia, jotka syöksivät mieleni
sivuraiteille. Ensi vuonna aion hakea Kelan tukemaa
kuntoutuspsykoterapiaa, jotta saisin mieleni taas takaisin
normaaleille raiteille. Katsotaan miten käy? Yleistyneen
ahdistukseni oireeni ovat onneksi kaikonneet lääkityksen ja
lyhtypsykoterapian avulla. :D Eni vei, tässä on vielä pitkä matka
eheytymiseen, mutta teen sitä joka päivä. Uskon, että lopussa
kiitos seisoo!
PS. Tanssi on yksi parhaimmista terapiamuodoista, jota tiedän. Jokaisen sambatanssitunnin jälkeen olen ollut iloisella päällä, vaikka olisin ollut ahdistunut ennen sitä. :D Eläköön tanssi!!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti