Aurinko nähtynä mustan suodattimen takaa

Kuvasin auringon mustan suodattimen läpi. Kuvausparemetrini ovat: Canon EOS 7D + Canon EF100mm f/1.8L Macro IS USM f/2.8 1/800s iso100 100.00mm + musta suodatin.

Vesiplaneetta vai tähti?

Vesiplaneetta vai tähti?

Sama taivaankappale ilman UV-läpisuodatinta kuvattuna.

Ensimmäisessä kuvassa käytin tummansinistä suodatinta ja 400 nm UV-läpisuodatinta. Toisessa kuvassa käytin ainoastaan tummansinistä suodatinta. Kyseessä on tähti, jonka etäisyys on valonnopeudella noin 8 min 20 s.

Tästä alkaa UV-valokuvaus

Leikkasin 5 cm x 5 cm suodattimille kehikon, joka sopii makro-objektiivini eteen. Sen jälkeen leikkasin tautisesti sähköteipinpaloja, jotta saisin suodattimet kiinnitettyä objektiivin eteen. Esitän myöhemmin UV-valokuviani, mutta tässä vaiheessa esitän kuvan suodatusjärjestelmästäni:

Den glider in!

Suomi on 3-kertainen MM-mestari!

UV-kuvia

Tällä systeemillä otin UV-kuvia NoIR kamerallani:

Kuvauksen kokoonpano. Samsung S9+ kännykkä toimi tässä kuvauksessa alustana UV-taskulampulle.

 UV pass suodatin ja tumman sininen suodatin.

 UV pass suodatin, joka päästää läpi alle 400 nm UV-valoa.

Kiitokset ukrainalaisille!

Kiitos rakkaat ukrainalaiset:

Tässä on blogini katselutilasto tämän päivän suhteen. En vain voi ymmärtää, miksi juuri ukrainalaiset ovat löytäneet blogini tänään? Eni vei, kiitän jokaista lukijaa ja katsojaa, jotka blogiini eksyvät!

Ehkä erikoisvalokuvani ja -videoni ovat olleet mielenkiintoisia? Noh, minä lupaan, että niitä on tulossa roppakaupalla lisää. Eilen tein alustavan Python-ohjelman/skriptin, jolla teen valotusajan haarukoinnin tieteellisiä time-lapse -kuvasarjoja varten. Huomenna uusi 3D-tuloste on valmis Raspberry Pi tietokoneen (minulla on nyt niitä kaksi, josta yksi on normaali ja toinen NoIR) kameramoduulia varten.

PS. Kaiken lisäksi minulla on ihan tautisesti valokuvia ja videoita Kallio kukkii -sambakulkueesta. Lykkään sitäkin materiaalia tänne, mutta ensin julkaisen UV-kuvasarjani ym. :D

UV ja kiniini

Lykkään tänne nyt ensimmäiset kuvat UV-testeistäni, kuvattuna Canon EOS 7D kamerallani:

 UV-taskulamppu 400 nm UV-läpisuodattimella.

 Raspberry PI NoIR-kamrea altistettuna UV-säteilylle.

UV-valolla säteiletyn kiniinin sininen fluoresenssi.

 Sama kuvattuna hieman lähempää.

Tumman sininen suodatin.

Kiniini on elinaikastandardi fluoresenssin elinajalle. Itse mittasin omassa diplomityössäni fluoresenssin elinajaksi (tau) 20,04 ns. Kirjallisuudessa arvot olivat 18,9 ns ja 19,27 ns. Jottei tässä kyllä ihan hirveän kauas noista lukemista harhauduttu. :D Aikaeroitteinen spektrometria on aina haastavaa. Siihen vaikuttaa mm. välähdyslampun pulssin pituus. Minulla oli käytössä nanosekuntilamppu, jonka pulssin leveys kasvoi ajan kuluessa. En käy tässä sen enempää syitä miksi näin kävi (se on luettavissa DI-työssäni).

UV-kuvia II

Seuraavan kuvan otin ihan älyttömän mustan suodattimen läpi. Onneksi auringosta riitti riittävästi UV-valovoimaa, jotta sain otettua tämän kuvan kännykälläni:

Seuraava kuva on UV-teaseri:

PS. Ehkä ensimmäisessä kuvassa tulee myös läpi näkyvää valoa? Musta suodatin pitänee taipua niin kovan valointensiteetin edessä.

PPS. Teaserin UV-taskulampussa näkyy violettia väriä, jonka kännykkäni detektoi hyvin tummansinisen suodattimen takaa. Samaa sävyä on nähtävissä auringon kuvassa, joten etenkin se saattaa olla UV-säteilyä. Valkoisesta auringosta en voi sanoa yhtään mitään. Sieltä tulee aallonpituus, jos toinenkin. Pitää myös huomioida, että kännykkäni detektoi myös IR-säteilyä. Että tässä on kaiketi kyseessä eri aallonpitoisuuksien koktaili.

PPPS. Toinen hypoteesi on se, että violetti väri johtuukin lämpösäteilystä. Kännykkäni kuvat ilman mitään suodattimia loisti myös violetin sävyssä kun kuvasin IR-lediäni, jonka loisteen aallonpituuden huippu on 940 nm. Että mikään ei ole tässä varmaa. :(

UV-kuvia

UV-voikukka

Valokuvasin tämän voikukan kännykälläni, jonka eteen lykkäsin kobolttilasin (tjs.). Suodatin päästää läpi erittäin lyhyttä valon aallonpituutta, eli lähinnä tumman sinistä ja violettia. UV-säteily pääse kuitenkin siitä hyvin läpi.

PS. Tämä on vasta teaseri!

Pieni Arduino LED-projekti

Rakensin ensimmäisen LED-installaation, joka koostui kuudesta LED:stä: sininen, vihreä, keltainen, punainen, 880 nm IR ja 940 nm IR. Sen jälkeen ohjelmoin Arduinolleni valoshow-ohjelman, josta kuvasin osan kännykälläni. Kaksi viimeistä LED:iä ei näy paljaalla silmällä. Kännykälleni ne näkyvät! Otan myöhemmin IR-kamerallani uuden videon ja valokuvat, mutta tässä on teaseri:

Info:

60 mW/sr @ 100mA / 20 ms

Vf = 1,35V @100mA 20ms

säteilykulma ±17°

aallonpituus 940nm

Arduinon jännite: 5 V

Vastus: 47 Ω

 

Viimeinen video on kuvattu pienellä ja halvalla NoIR-kameralla, jossa ei ole lainkaan IR-suodatinta. Sen vuoksi se päästää suruttomasti läpi lämpösäteilyä. Mutta minä lykkäsin kameran eteen B+W Dark Red suodattimen, joka suodattaa 695 nm aallonpituudella pois puolet valosta ja sen alapuolelta melkein kaiken valon. Lopputuloksena on tämä IR-video, jossa kaksi kirkasta lediä loistavat 880 nm ja 940 nm aallonpituuksilla.

IR-kuvia

Vasen käteni palvelintilan lipaston päällä.

Vasemman käden lämpöjälki kun nostin käteni pois tason pinnalta.

Metroasema: Aalto-yliopisto.


Kemistin psykedeeliset kasvit. LOL

NoIR Camera V2

Ostin tänään kameran Raspberry Pi -tietokoneelleni. Nyt voin taas jatkaa IR-valokuvausta, joka on ollut pitkään tauolla (ainoa poikkeus FLIR). Eni vei, tässä näette kuvan kamerastani, jossa ei ole IR-suodatinta:

PS. Parhaat kuvat tulen ottamaan Dark Red 20-40X IR-läpisuodattimella ja uudella kamerallani. Siitä sitten myöhemmin tässä blogissa…

Sambas de Enredo 2019 vol. 22

Tässä on kuva tekijäin kappaleista, jotka saimme SSKL:ta. Osallistuin Noxin kanssa Papagaion enredon tekemiseen kuorolaulajina. Kappaleen nimi on Aika, ja sen pituus on 5:50.

Luonnollinen ilmastomuutos

Auringon syklit ja geologia unohdetaan, maapallon pitkäaikainen viileneminen noin 60 miljoonan vuoden ajan unohdetaan. Unohdetaan myös se, että noin 50 miljoonaa vuotta maapallon pinnan keskilämpötila on laskenut kohtalaisen tasaisesti (joskin välissä oli n. 20-30 miljoonaa vuotta kohtalaisen tasaista aikaa). Keskilämpötila oli pahimmillaan yli +25 °C ja nyt se on +14,5 °C. Onko meillä anomalia? Jos on, niin mitä pitäisi tehdä? Ei ainakaan vähentää hiilidioksidipäästöjä, jonka pitoisuus oli 60 miljoonaa vuotta sitten 1500±500 ppm. Nyt se on 400 ppm. Tuhoutuiko elämä silloin? Ei! Oliko meillä jäätiköitä silloin? Ei! Pitäisikö meillä olla nyt jäätiköitä? Ei! Se olisi normaalia. Viime jääkausi sai loppunsa kun maapallon pintalämpötila kohosi muutamassa vuodessa 11700 vuotta sitten 11 astetta. Oliko se ihmisen aiheuttama muutos? Ei! Pitäisikö meidän olla huolissamme ilmastomuutoksesta? EI!

Olenko denialisti? En! Minä tiedän kemistinä, että hiilidioksidi on kasvihuonekaasu, mutta vesihöyry on vielä pahempi. Pilvet sekoittavat vielä pakkaa, sillä ne heijastavat säteilyä takaisin avaruuteen. Joten ilmastotiede on kaikkea muuta kuin helppoa. Sitä voidaan simuloida, mutta loppupeleissä todelliset todisteet osoittavat kaapin paikan. Jos simuloit, niin sitten sinun pitäisi ottaa kaikki muuttujat huomioon (tai ainakin merkittävät). Sen jälkeenkin meillä on vielä olemassa Jokeri, jonka nimi on perhosefekti… Njooh, se vaikuttanee lähinnä hetkellisesti; ilmastoa se ei voi muuttaa. Heh!

Hyvää Wappua!

 

Fuusioenergiaa

Wappusuudelma

Nox

Kermajuustosipsejä